sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Purkin purkua


Aloitin purkutyöt 8. huhtikuuta. Sain viikonloppuna peräkärryä lainaan ja kävin rautakaupassa ostamassa tarvikkeita, kuten 20 millistä finnfoamia eristeeksi. Tuota paksuutta taitaa muuten myydä vain ByggMax. Seuraavalla viikolla kävin levyostoksilla.


Ensin ajattelin, että tästä vaiheesta en laita kuvia esille lainkaan. Tämä näyttää nimittäin äärettömän epätoivoiselta yritykseltä. Aloitin kantamalla hellapöytärakennelman pihalle. Sitten seinän purkuun. Sisäseinä on ehkä kovalevyä tai jotain sen tyyppistä ja sen päällä on puunvärinen kalvo. Levyn alla on styroksia. Osa seinästä oli niin märkää, että vesi lensi, kun irrottelin styroksia. Ensin puukolla irrottelin ja kampesin irti levyn, sitten tasapäisellä lastalla taoin ja kitkuttelin styroksin irti. Sekä levy että styroksi irtoavat noin maksimissaan kämmenen kokoisina palasina. Sotku on sen mukainen!! Kahden päivän rupeaman jälkeen kädet oli tosi kipeät!
Mutta homma on helppoa niin kauan kuin rakenne on märkää. Heti kun levy on kuivaa, sen irrottaminen on todella tappista. Kuiva kohta tuli vastaan oven päällä ja ovesta vaunun takaosaan päin. Siinä kohtaa aioin tehdä jonkunlaisen sauman ja jätän kuivat matskut seinään. Vielä en tiedä, miten se käytännössä tapahtuu.

Olen huomannut vaunua vetäessä, että se "ui" vinossa. Se näkyy myös ensimmäisen kirjoituksen Ruotsissa otetussa kuvassa! Syy selvisi hyvin joutuin. Vaunun oikea seinä on rakennettu siten, että seinän koko paino on yhden laudan päällä. Ja tämä lauta oli muuttunut kukkamullaksi, joten seinä oli tipahtanut alas kiinnikkeistä ja koko vaunu lenkotti vinossa.
Tämä vaunu on rakennettu muutenkin tosi kummallisesti, sanoisin jopa huonosti. Oviseinällä ei ole yhtään pystytukea, joka menisi lattiasta kattoon asti.

Seinän ja koko vaunun oikaisemisen suunnittelua veivasin päässäni yötä päivää, niin että en oikein saanut edes nukuttua. Muutenkin on riittänyt pähkäilemistä. Esimerkiksi ovea irrottaessa, karmin ruuvit oli niiiin tiukassa, että jouduin käyttämään kaikkia saatavilla olevia työkaluja ja vähän muitakin. Yleisesti ottaen kaikki ruuvit on ruosteessa ja tosi tiukassa. Pienemmät onneksi katkeaa helposti. Isojen kanssa on jo vaikeampaa.

2 kommenttia:

  1. Wau. Joku muu olisi ehkä jättänyt projektin väliin. Mutta Paula on Paula... Ja tiedän, että tästä tulee jotain ainutlaatuisen hienoa. Innolla jään seuraamaan, mitä tuleman pitää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa että sinäkin jo huomaat, miten ihana tästä tuleekaan. Ja tuossa tuokiossa. Tai sitten hiukan myöhemmin :-)

      Poista