Tammikuisena lauantaina pälkähti päähäni, että nyt on Pikkuisen Purkin akun talvilatauksen aika. Ja eikun akku lataukseen. Päivä siinä vierähti, kun akku latautui eteisen lattialla.
Tämä tammikuu on ollut ihmeellinen. Kunnon pakkanen oli loppiaisen aikaan, mutta sitten on ollut lauhaa lässäystä. Lapsena Kainuun kankailla tottui siihen että mittari pysytteli -30 kieppeillä koko tammikuun. Nyt viikonloppunakin oli outo keli tosiaan, kun oli melkein nollakeli ja aurinko paistoi liki kirkkaalta taivaalta koko viikonlopun. Tuli ulkoiltua aika reippaasti tuntikausia molempina päivinä.
 |
Loppiaisen pakkaskeli ja
merisavut Helsingissä.
|
Mieli kiertää jo kesää kohti. Tänään tuli olo että nyt täytyy päästä saaristoon!
Tutkailin reittiliikenteitä ja majoitushinnastoja ja saaripolkujen mutkia kartan kuvasta, kunnes muistin Pikkuisen Purkin ja sen tuomat mahdollisuudet :-)
Nyt vain suunnitelmia hiomaan.
Kauhulla olen muutaman kerran ajatellut että mitenhän Pikkuinen Purkki jakselee talvisäilössään. Onkohan seinät säilyneet kuosissaan? Ja maalit pinnassaan? Jne.
Näin untakin, että oli juhannus ja olin lähdössä reissuun ja olin unohtanut (sen ruton) jääkaapin kevätkorjauksen.
Tehtävälistaa olen joskus autoillessa ajatellut ja se menee jotenkin tähän suuntaan: pohjan tarkkailua, oikean takavilkun tutkimista, aisan rasvausta, ja tosiaan se jääkaappi. Yhdestä matosta puuttuu viimeinen kerros virkkausta.
Hyvät talviunen jatkot vaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti